Kategoriat
Uncategorized

MIHIN LÄNSIMAINEN RATIONAALINEN AJATTELU ON KADONNUT?

Ranskalainen hellenisti ja kulttuuritutkija Jean-Pierre Vernant kysyi kirjassaan ”Kreikkalaisen ajattelun alkuperä” itseltään, mikä on länsimaisen rationaalisen ajattelun alkuperä ja kuinka se syntyi kreikkalaisessa maailmassa? Hän vastasi kysymyksiinsä toteamalla helleenisen tieteen ja filosofian syntyneen 600 v. eaa. Miletoksen kreikkalaisessa siirtokunnassa Vähä-Aasiassa. Tuolloin syntyi uskonnon ulkopuolinen ajattelu. ”Joonialaiset ”fyysikot” esittivät kosmoksen synnystä ja luonnonilmiöistä maallisia selityksiä, havainnoissa pitäytyviä selityksiä… Toiseksi kypsyi ajatus kosmisesta järjestyksestä, joka ei enää ollut alisteinen suvereenin jumalan vallalle, hänen monarkhíalleen (yksinvallalleen) tai basileialleen (kuninkaalliselle palatsilleen), vaan universumin sisäiselle laille. Lisäksi uusi ajattelu oli luonteeltaan geometristä.”
Jean-Pierre Vernonin mukaan tämä uusi ajattelu liittyi Kreikan siirtymiseen itämaisia kuningaskuntia muistuttaneesta mykeneläisestä palatsisivilisaatiosta poliksen (kaupunkivaltion) yhteiskunnalliseen ja henkiseen ilmapiiriin. ”Kaupunkivaltion nousu ei merkinnyt ainoastaan taloudellisia ja poliittisia muutoksia, vaan myös henkistä käännettä, tuoreen sivistyshorisontin löytämistä sekä uudenlaisen, agoran (torin) julkisuuden ympärille keskittyneen yhteisöllisen tilan kehittämistä.” Kaupunkivaltiossa puheen asemaa edistettiin ja sen käytöstä tuli väittelyn, keskustelun ja kilpailevan todistelun muodossa poliittinen ase. Lait ja määräykset julkaistiin kaikkien kansalaisten ulottuville. Foinikialaisilta peritty kirjoitustaito valjastettiin viestinnän käyttöön. Antiikin aikana kaikki seemiläisiä kieliä puhuvat Välimeren itäpuolisen alueen laivurikauppiaat miellettiin foinikialaisiksi.
Poliksen hallinnossa hierarkia korvattiin uudentyyppisellä sosiaalisella siteellä, joka ”perustui määritelmällisesti toistensa kaltaisten tai yhdenveroisten kansalaisten symmetrisiin (yhdenmukaisiin), käännettäviin ja vastavuoroisiin suhteisiin.” Toisin sanoen kansalaiset olivat yhdenvertaisia keskenään. He komensivat ja tottelivat toisiaan kukin vuorollaan. Hallintotehtäviä kierrätettiin. Kaikki kansalaiset osallistuivat yhteisten asioiden hoitoon.
Mihin länsimainen rationaalinen ajattelu on kadonnut? Enemmistö Euroopan unionin jäsenmaiden kansalaisista uskoo kapitalismiin ja palvoo myyttisiä markkinavoimia. Unionin lainsäädännöstä ja määräyksistä on vaikea saada tietoa. Sen hallinto on hyvin byrokraattinen ja hierarkkinen. Kansalaiset eivät ole yhdenvertaisia keskenään, koska tuotantovälineet ovat kapitalistien yksityisessä omistuksessa.  Valtaa ei kierrätetä, vaan samat valtionhoitajapuolueet ja parlamentaarikot istuvat vallassa vuodesta toiseen. Valta ja vauraus ovat keskittyneet pienelle eliitille, joka kokee itsensä korvaamattomaksi. Edustuksellinen demokratia ei ole aidosti demokraattista, koska vapaaseen markkinatalouteen ei sisälly talouden demokratiaa. Tällä vuosituhannella omaneduntavoittelusta ja yhteisvastuuttomuudesta on tullut aikakauden kategorinen imperatiivi eli moraalinen laki. Yhtiöt lomauttavat ja irtisanovat työntekijöitään sekä jakavat samaan aikaan suuria osinkoja omistajilleen.
Kapitalismin moraalin perusnormina on kapitalistinen yksityisomistus, joka tarkoittaa tuotantovälineiden, maa-alueiden, kiinteistöjen ja pörssiyhtiöiden osakkeiden yksityistä omistamista. Suomen perustuslain 15 § mukaan ”jokaisen omaisuus on suojattu.” Tämä tarkoittaa sitä, että kapitalistien omaisuuteen ei saa kajota. Demokratia ei voi ulottua tämän takia talouteen. Talouden demokratisoituminen edellyttää siis kapitalististen tuotantosuhteiden kumoamista.
Väestön valtaosa ei ymmärrä tai ei välitä ymmärtää, mistä kapitalismissa ja sitä edustavassa Euroopan unionissa on kysymys.  Ymmärtämättömyys johtuu ihmisten yleissivistyksen ja kriittisen medialukutaidon puutteesta. Välinpitämättömyys on seurausta osattomuudesta johtuvasta yhteiskunnasta vieraantumisesta. Kotikasvatus antaa nykyisin harvemmin eväitä kapitalismin kyseenalaistamiseen ja EU-vastaisuuteen. Kouluopetus taas puolustaa vapaaseen markkinatalouteen nojautuvaa Euroopan unionia. Kaveripiiri on yhtä ymmällään näissä asioissa kuin sen jäsenetkin. Lopuksi media muokkaa ympäri vuorokauden yleistä mielipidettä vapaan markkinatalouden hengessä. On siis hyvin olennaista, kenen hallinnassa nämä kasvatuksen pääväylät ovat, koska niiden vaikutus yksilön myöhempään yhteiskunnalliseen käyttäytymiseen on hyvin suuri.
Tämä tietämättömyyden ja välinpitämättömyyden ketju pitäisi saada murrettua. Kapitalismin vastaisten voimien pitäisi yhdistyä taistelemaan tasa-arvoisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta. Meidän pitäisi synnyttää yhdessä yhteiskuntaa uudistava ajattelu ja löytää tuore sivistyshorisontti sekä perustaa sellainen osallistuvan demokratian agora, joka ei ole alisteinen pääoman vallalle. Keskeisessä asemassa tässä tehtävässä ovat tietotekniikkataitojen – tiedon haku, tiedon tuottaminen ja tiedon jakaminen – yhdistäminen luokkatietoisuuteen sekä sosiaalisen median tehokas hyödyntäminen joukkoviestinnässä.
Jotta kaikki kansalaiset voisivat osallistua yhteisten asioiden hoitoon, yhteiskuntajärjestys ei voi olla alisteinen pääomalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *