Demokratian voimavirrat: Kansanvallan kontekstit ja ominaispiirteet Suomessa ja Ruotsissa vuosina 1890-2020

Suomen ja Ruotsin demokratiat ovat kansainvälisessä vertailussa harvinaisen vakaita poliittisia järjestelmiä. Tämä vakaus ei kuitenkaan ole syntynyt itsestään, eikä sen tulevaisuus ole taattu. Siksi tarvitaan lisää tietoa, tutkimusta ja yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten järjestelmät ovat muodostuneet, kehittyneet ja uudistuneet kulloinkin uusien haasteiden edessä. Tämä on myös lähtökohta suomalais-ruotsalaisen ”Demokratian voimavirrat”-tutkimusohjelmalle, jossa kolme tutkijaryhmää Jyväskylän yliopistossa, Helsingin yliopistossa ja Södertörn Högskolanissa Tukholman läänissä analysoivat vertailevasta näkökulmasta maitten yhteiskunnallista kehitystä vuosina 1890–2020.

Tutkimusohjelman aloitteentekijä ja tukija on Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto. Kolmevuotista ohjelmaa (2015–2017) johtaa professori Henrik Meinander, ja sen rahoittajat ovat Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä Östersjöstiftelsen (”Itämerisäätiö”).

Tutkijaryhmät selvittävät maiden kansanvallan kehitystä kolmen vaikutteen tai voimavirran yhteisvaikutuksena: 1) kotimaiset poliittiset kulttuurit, 2) geopolitiikan muutokset ja kriisit, 3) maailmantalouden kehitys ja siihen vaikuneet teknologiset murrokset ja niistä johtuvat muutokset teollisen tuotannon työnjaossa. Tutkimusohjelmassa näitä näitä tarkastellaan kolmen kehitysvaiheen ja käännekohdan kautta: 1890-1930, 1930-1980 ja 1980-2020.

Projekti 1, jota johtaa professori Petri Karonen (Jyväskylän yliopisto), tutkii, kuinka hallinnolliset rakenteet, geopoliittiset ketjureaktiot ja rauhankriisien makrotaloudelliset vaikutukset heijastuivat maiden poliittisiin kulttuureihin vuosina 1890-1930. Tutkijaryhmän muut jäsenet ovat professori Jari Ojala ja väitöskirjaansa valmisteleva maisteri Matti Roitto.

Projekti 2, jota johtaa Henrik Meinander (Helsingin yliopisto), valaisee kansallisvaltion kultakautta vuoisna 1930-1980 seuraavista näkökulmista: Vientiteollisuuden eliitin poliittinen vaiktusvalta (dosentti Oula Silvennoinen); Vuosi 1968 läpileikkauksena ja perspektiivinä (Henrik Meinander); Radio ja televisio kansallisen julkisuuden muokkajina (professori Anu Koivunen); Erkki Vala vasemmiston älykkönä (fil.tri Ainur Elmgren).

Projekti 3, jota johtaa professori Kjell Östberg (Södertörn högskola), keskittyy lähinnä aikakauteen 1980-2020 ja seuraviin aiheisiin: Poliittinen mobilisaatio ja puolueet uudessa ajassa (Kjell Östberg); Uudistukset hyvinvointyhteiskunnassa –esimerkkinä koulu (fil.tri Janne Holmén); Tasa-arvo ideologina ja käytäntönä (professori Eva Blomberg); Ruotsalainen kansanpuolue sotien välisenä aikana (professori Torbjörn Nilsson)