Mitä on talousdemokratia? Talousdemokratian mukaan raha- ja talousvallan olisi oltava demokraattisessa hallinnassa. Talousdemokraattisen ajattelutavan kannattajat suhtautuvat kriittisesti malliin, jossa talous ja politiikka on yhteiskunnassa erotettu toisistaan. Vastakohta talousdemokraattiselle ajattelumallille on talousoligarkia, jossa talous- ja rahavalta on keskittynyt pienelle eliitille.

Talousdemokratiaa kannattavat rahot vaativat useita uudistuksia rinnakkain. Yksi tärkeimpiä uudistuksia olisi rahareformi, jossa rahanluontivalta siirrettäisiin pois yksityisiltä pankeilta, julkisen vallan haltuun. Valtion yksinoikeus rahanluontiin mahdollistaisi rahan määrän ja rahapolitiikan päätösten tekemisen riippumattomassa, demokraattisessa toimielimessä. Nykyään käytännössä kaiken rahan luovat yksityiset pankit lainaa myöntäessään. Raha syntyy pankin myöntäessä asiakkailleen lainoja. Tämä toimii, koska asiakkaat luottavat systeemiin ja pankkiin. Mikäli luottamus häviäisi ja asiakkaat haluaisivat kaikki kerralla nostaa varansa pankista, systeemi ei toimisi.

Miksi talousdemokratia?

Talousdemokraattisia uudistuksia halutaan, koska talous olisi sen myötä vakaampi ja pankkijärjestelmä nykyistä turvallisempi. Nykyisellään kun pankit voivat luoda rahaa myöntäessään lainoja ja samalla ottaa riskejä maksimoidakseen tuotot. Mikäli pankki menisi konkurssiin, sen pelastaminen tapahtuisi verorahoilla – mikä ei tietenkään olisi optimaallisen ratkaisu. Talousdemokraattiset uudistukset myös pienentäisivät finanssikriisien ja kiinteistökuplien todennäköisyyttä huomattavasti. Esimerkiksi vuoden 2008 Yhdysvaltojen kiinteistökupla johtui pankkien holtittomasta lainanmyöntämisestä, kun lainoja myönnettiin valtavia summia asiakkaille, jotka eivät koskaan pystyisi maksamaan niitä takaisin. Kun tämä roskalainakupla sitten räjähti, koko maan ja maailman talous painui taantumaan.

Mullistava muutos talousjärjestelmään

Kun valtio loisi rahan yksityisten pankkien sijaan, ei rahan käyttökohteita määrittäisi enää yksityiset pankit. Sen sijaan päätösvalta käyttökohteista olisi demokraattisella systeemillä, jolloin esimerkiksi yrityksiä olisi mahdollista rahoittaa julkisten pankkien pienikorkoisilla tai jopa korottomilla lainoilla. Tällöin säästöä syntyisi molemmille, yksityiselle ja julkiselle taloudelle, kun rahasta ei tarvitsisi enää maksaa korkoa.

Lisäksi talousdemokraattinen yhteiskunta ei pakottaisi talouskasvuun. Valtio voisi luora rahaa vailla korkoja keskuspankissaan, jolloin nykyisen systeemin rakenteellinen pakko talouskasvulle poistuisi.  Kulutus ja tuotanto olisi mahdollista mitoittaa luonnonvarojen kestävyyden mukaan, talouspakotteiden sijasta.